Taking too long? Close loading screen.
Loading...

Scientific Research | Community, Guides & Insights

Sam Lloyd

Scientific Research | Community, Guides & Insights

Minä kirjoitan tästä sivustosta, koska tavoitteenani on jakaa selkeää tietoa suomalaisesta tutkimuksesta ja innovaatiosta. Kun ymmärrät, miten tutkimusrahoitus, julkaisukäytännöt ja tutkimusympäristöt vaikuttavat Suomessa, pystyt tekemään parempia valintoja omassa työssäsi tai opinnoissasi. Tällä sivulla käydään läpi yhdeksän keskeistä aihetta, jotka auttavat sinua navigoimaan suomalaisessa tiedemaailmassa käytännönläheisesti ja ajanmukaisesti.

Miten suomalainen tutkimusrahoitus muodostuu

Suomen tutkimusrahoitus nojaa useaan rinnakkaiseen kanavaan, joista merkittävimmät ovat Suomen Akatemia, Business Finland ja säätiöiden myöntämät apurahat. Suomen Akatemia edistää perustutkimusta neljän tutkimusneuvoston kautta, kun taas Business Finland painottaa soveltavaa kehitystä ja yritysyhteistyötä. Kun pyydät rahoitusta, ensimmäinen askel on selvittää, kumpi taho istuu hankkeesi tavoitteisiin paremmin. Usein rahoittajat vaativat avointa julkaisua ja datan saatavuutta, joten nämä vaatimukset on hyvä sisällyttää jo hakemuksen budjettiin.

Tyypillinen Akatemian akatemiaprofessorin rahoitus sisältää palkkakulut, matkustamisen ja laitteet neljäksi vuodeksi. Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainat kykenevät puolestaan kattaa jopa 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista riippuen yrityksen koosta. Säätiöiden, kuten Koneen Säätiön tai Jane ja Aatos Erkon säätiön, apurahat täydentävät julkista rahoitusta erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Kun kokoat eri lähteitä, muista kertoa rinnakkaisrahoituksesta kaikille osapuolille päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Käytännön esimerkki: väitöskirjatutkija saattaa hakea Akatemian tutkijatohtorirahoitusta kolmeksi vuodeksi, jolloin palkka on noin 3 300–3 600 euroa kuukaudessa. Samalla Business Finlandin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus voi kattaa 75 prosenttia yrityksen tutkimusosuudesta, jos yritys työllistää alle 50 henkilöä. Säätiöiden apurahat vahvistavat usein ulkomaanvierailuja tai laitehankintoja, joita julkinen rahoitus ei kata.

Avoin tiede käytännössä

Missä vaiheessa ja millä tavalla data avataan

Avoimen tieteen periaatteet edellyttävät, että tutkimusdata julkaistaan mahdollisimman pian vertaisarvioidun artikkelin yhteydessä. Suomessa useimmat rahoittajat vaativat data management planin jo hakuvaiheessa. Suosittelen aloittamaan metadatan kuvaamisella tutkimuksen alussa, jolloin tiedostonimet, muuttujat ja lisenssit ovat johdonmukaisia. Fair-prinsiipit – findable, accessible, interoperable, reusable – auttavat sinua valitsemaan oikean repositorion, esimerkiksi CSC:n IDA-palvelun tai Etsin-portaalin.

Creative Commons -lisenssit

Creative Commons -lisensseistä CC-BY on yleisin tieteellisessä käytössä, koska se mahdollistaa jakamisen ja muokkauksen, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Jos aineistossa on henkilötietoja, joudut kuitenkin rajoittamaan pääsyä tai anonymisoimaan datan ennen julkaisua. Tarkista organisaatiosi tietosuojavastaavalta, milloin anonymisointi riittää ja milloin tarvitaan eettisen ennakkoarvioinnin hyväksyntä. Näin vältät viivästyksiä julkaisuprosessissa.

Monet rahoittajat hyväksyvät myös CC-BY-SA-lisenssin, joka edellyttää, että muokatut versiot jaetaan samalla lisenssillä. Jos aineisto sisältää kolmannen osapuolen kuvia tai taulukoita, varmista, että alkuperäinen lisenssi sallii uudelleenjulkaisun. Muuten joudut pyytämään erillisen luvan tai korvaamaan aineiston omalla versiolla.

Tutkimusryhmän muodostaminen ja ohjaaminen

Toimiva tutkimusryhmä rakentuu usein yhdestä päätutkijasta, kahdesta väitöskirjatutkijasta ja yhdestä tai kahdesta postdoc-tutkijasta. Ryhmän kokoonpano vaikuttaa suoraan julkaisutahtiin ja rahoitushakemusten tuloksiin. Kun valitset väitöskirjatutkijan, huolehdi, että aihe vastaa rahoitushakemuksesi tarkoituksiin ja että ohjausresurssit ovat saatavilla. Postdoc-vaiheessa nousevat esiin kansainväliset verkostot ja metodiosaaminen, joita et välttämättä itse hallitse.

Ryhmän keskinäinen viestintä on hyvä rytmittää joka viikkoisiin tapaamisiin ja kuukausittaiseen strategiapalaveriin. Tällöin kukin jäsen on selvillä, mitä dataa tai tuloksia tavoitellaan ensi deadlineen mennessä. Käytännön työkaluna toimii jaettu projektinhallintasovellus, jossa ovat esillä yhtä lailla kirjallisuuskatsauksen kuin koeasetelman vaiheet. Kun joku ryhmän jäsen lähtee toiseen organisaatioon, sovi etukäteen, millä tavoin keskeneräiset analyysit jaetaan tai annetaan seuraavalle tutkijalle.

Rekrytoinnissa on hyvä laatia yksiselitteistä tehtäväkuvaa, jossa kuvataan julkaisutavoite, opetusvelvollisuus ja mahdollinen ulkomaankomennus. Esimerkiksi fysiikan ryhmässä postdoc voi vastata kokeellisen setupin pystyttämisestä, kun taas väitöskirjatutkija panoutuu data-analyysiin. Näin vastuut jakaantuvat tasaisesti ja ryhmän tuottavuus kasvaa.

Väitöskirjan ohjausprosessi Suomessa

Väitöskirjan ohjaus Suomessa seuraa yliopistojen omia tutkintosääntöjä, mutta yhtäläisyyksiä on vaivatonta tunnistaa. Ohjaajalla on oltava dosentin arvo tai vastaava ansioituminen, ja pääohjaajan lisäksi vaaditaan vähintään yksi varsinainen ohjaaja. Kun laadit tutkimussuunnitelman, sisällytä siihen aikataulu, julkaisutavoite ja varasuunnitelma mahdollisten viivästysten varalle. Useimmat yliopistot vaativat, että suunnitelma tarkistetaan vuosittain yhdessä ohjaajien kanssa.

Väitöskirjan artikkeleiden määrä vaihtelee suuresti aloittain, mutta luonnontieteissä tyypillinen minimimäärä on kolme vertaisarvioitua artikkelia https://osn2017.org. Yhteisartikkeleissa ensimmäisen kirjoittajan rooli on merkittävä väitöskirjan kannalta, joten sopikaa yhdessä etukäteen, kuka laatii ensimmäisen version ja kuka arvioi tilastolliset analyysit. Kun väitöskirja on valmis, esitarkastukseen kuluu yleensä kuukausi, ja varsinainen väitöstilaisuus järjestetään 4–8 viikon päästä esitarkastuslausuntojen saapumisesta.

Ohjaussopimuksessa kannattaa sopia myös kokousfrekvenssi ja palautteen aikataulu. Kuten viikoittainen 30 minuutin tapaaminen väitöskirjatutkijan kanssa auttaa pitämään projektin aikataulussa. Jos ohjaaja on ulkomailla, sovitaan yhdessä videopuheluista ja yhteisestä projektikansiosta, jossa versiohistoria on näkyvissä kaikille osapuolille.

Vertaisarviointi ja julkaisukanavien valinta

Tieteellinen arviointi on tieteen laadunvarmistuksen perusta. Kun toimitat käsikirjoituksen, valitse ensin lehti, jonka teema ja painoarvo ovat sopivia tulostesi tärkeyteen. Suomessa useat yliopistot pitävät yllä listaa suositelluista lehdistä, joissa julkaisu tuottaa rahoitusmallin mukaisesti kertyviä pisteitä. Jos lehden impact factor on yli 4,0, kilpailutilanne on kovaa, ja hylkäysprosentti voi nousta 70–80 prosenttiin.

Avoimen saatavuuden Article Processing Charge eli APC vaihtelee tyypillisesti 1 500–3 500 euron välissä. Jos yhteisölläsi on sopimus kustantajan kanssa, saat alennuksen tai täysimääräisen korvauksen. Kun vastaanotat arviointilausunnot, vastaa huolellisesti jokaiseen kommenttiin omana kohtanaan ja osoita, missä kohdassa käsikirjoitusta muutos on tehty. Tämä vauhdittaa uuden kierroksen käsittelyä ja parantaa hyväksymismahdollisuuksia.

Useat suomalaiset yliopistot ovat solmineet transformative-sopimuksia, joissa APC sisältyy kirjastojen lisenssimaksuihin. Esimerkkinä Helsingin yliopiston tutkijat voivat julkaista artikkeleita maksutta Elsevierin ja Springerin lehdissä, jos artikkeli hyväksytään vuoden 2025 loppuun mennessä. Selvitä oman kirjastosi lista ennen käsikirjoituksen toimittamista.

Tutkimuseettiset periaatteet ja ennakkoarviointi

Suomalaisessa tutkimuksessa ihmistieteiden eettinen etukäteisarviointi suoritetaan yliopiston eettisen toimikunnan kautta. Toimikunta arvioi suostumuslomakkeet, tietosuojajärjestelyt ja potentiaaliset riskit tutkimushenkilöille. Kun tutkimuksesi pitää sisällään alaikäisiä tai herkässä asemassa olevia ryhmiä ryhmiä, arviointimenettely voi viedä 6–8 viikkoa aikaa. Eläinkokeiden osalta samankaltainen tarkastus suoritetaan eläinkoelautakunnassa, ja sieltä saat saat luvan vasta sitten, kun olet näyttänyt, että vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole käytettävissä.

Jos tutkimushanke perustuu rekisteritietoihin, on sinun hankittava usein lupa Findatalta tai Tilastokeskukselta. Luvan käsittelyn käsittelyaika voi olla on noin 4–6 viikkoa aikaa, ja tämä edellyttää sitä, että olet tehnyt tietoturvallisuussuunnitelman ja määrittänyt säilytysajan. Kun lupa lupa on hyväksytty, kirjaa se tutkimusjulkaisuihin ja data-avauksiin, jotta lukijat tietävät aineiston laillisen perustan. Näin vältät jälkikäteiset korjauspyynnöt tai peruuttamiset.

  • laadi suostumuslomake selkokielellä jo tutkimussuunnitelman vaiheessa
  • säilytä kaikki hyväksynnät ja lausunnot yhteen kansioon projektin alkuvaiheesta alkaen
  • päivitä tietosuojadokumentti, mikäli aineisto laajenee tai siirtyy toiselle alustalle

Globaalit konferenssit ja yhteyksien luominen

Kansainväliset konferenssit toimivat väylänä niin tulosten levittämiseen että tuoreiden yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Kun valitset konferenssia, varmista ensin, onko sillä indeksoitu proceedings tai onko sillä oma erikoisnumero arvostetussa lehdessä. Näin varmistat, että esityksesi tuottaa virallisen julkaisun. Kehotan lähettämään abstraktin jo 9–12 kuukautta ennen tapahtumaa, koska monet konferenssit vaativat rekisteröitymisen ja majoitusvarauksen hyvissä ajoin.

Poster-esitelmässä on hyvä keskittyä yhteen keskeiseen tulokseen ja jättää tilaa keskustelulle. Suullisessa esityksessä 15 minuutin puheenvuoro pitää sisällään tyypillisesti viisi diaa taustasta, kolme tuloksista ja kaksi tulevista tutkimuskysymyksistä. Verkostoitumisessa auttaa pieni käyntikortti, jossa on ORCID-tunnuksesi ja lyhyt kuvaus tutkimusaiheestasi. Kun palaat konferenssista, lähetä sähköpostia tapaamillesi tutkijoille kahden viikon sisällä, jotta yhteys ei katkea.

Monet konferenssit ovat tarjonneet myös mentorointiohjelmia nuorille tutkijoille. Esimerkiksi European Geosciences Union järjestää vuosittain “Meet the Experts” -istuntoja, joissa voi vaihtaa ajatuksia suoraan alan johtajien kanssa. Näissä tilaisuuksissa on syytä valmistella 2–3 konkreettista kysymystä omasta tutkimuksesta, jotta keskustelu etenee nopeasti.

Tutkimusympäristöt ja instrumentit

Suomessa merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja hoitaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, joka tarjoaa laskentakapasiteettia, datapalveluita ja tekoälyympäristöjä. Esimerkkinä Puhti-supertietokoneen käyttö on maksutonta suomalaisten yliopistojen tutkijoille, kun hanke on selvinnyt resurssihakemuksen. Jos tarvitsette mikroskooppia tai massaspektrometriaa, tarkasta, onko laitteisto osa Suomen kansallista infrastruktuuriportaalia, jolloin maksut ovat usein alennettuja.

Laboratoriolaitteiden yhteiskäyttö vaatii usein varaussovellusta ja koulutusta. Kun varataan ajan, varautukaa siihen, että laitteisto voi olla varattuna viikoiksi eteenpäin. Siksi suunnittele kokeet 2–3 kuukauden päähän. Jos laitteisto hajoaa kesken mittauksen, kerro heti ylläpidolle ja kirjaa tilanne, jotta voitte pyytää korvaavaa aikaa tai jatkoaikaa rahoittajaltasi.

  1. tarkista laitteiston kalibrointitodistus ennen mittausta
  2. varaa 10–15 minuuttia asetusten tallentamiseen mittauksen jälkeen
  3. dokumentoi poikkeamat lokikirjaan, jotta seuraava käyttäjä välttää samat ongelmat

Yhteistyö yritysten kanssa ja teollis- ja tekijänoikeudet

Yritysyhteistyö tuo tutkimukseen sekä rahoitusta kuin sovelluskohteita, mutta vaatii selkeitä sopimuksia teollis- ja tekijänoikeuksista. Suomessa yliopistot käyttävät usein mallisopimuksia, joissa sovitaan, kuka omistaa keksinnön ja miten lisenssimaksut jaetaan. Tavallisesti yliopisto omistaa oikeudet, mutta yrityksellä on yksinoikeus kaupallistaa tuote kahden tai kolmen vuoden ajan. Jos haluat julkaista tuloksia, tarkista, että sopimus sallii julkaisun 6–12 kuukauden viiveellä.

Kumppanuuden alussa on syytä järjestää työpaja, jossa määritellään tutkimuskysymykset, ennakoidut tulokset ja julkaisustrategia. Näin vältetään myöhemmät ristiriidat siitä, kuka saa mainita tulokset markkinoinnissaan. Kun projekti päättyy, laadi lyhyt yhteenvetoraportti, jossa luettelet saavutetut tavoitteet ja avoimet jatkokysymykset. Tämä helpottaa seuraavan rahoitushakemuksen kirjoittamista ja osoittaa yritykselle yhteistyön hyödyt.

Kun noudatat näitä käytäntöjä, tutkimuksesi etenee sujuvammin ja tuloksesi saavuttavat laajemman yleisön. Aloita valitsemalla yksi tämän artikkelin osa-alueista ja tarkista oman organisaatiosi ohjeet jo tänään. Näin otat ensimmäisen konkreettisen askeleen kohti tehokkaampaa ja avoimempaa tutkimustyötä Suomessa.

© 2021 FireClear LLC. All rights reserved. Marketing by Klicker.